Johdanto kyselytutkimukseen

Tulokset

Kunkin yrityskoon vastauksista koottiin tyypillisin vastaus, joka koostui lomakekysymysten vastausten keskiarvoista ja tyyppivastauksista. Tyypillisin vastaus löytyy taulukkona kunkin tulossivun alusta. Vastaajat voivat verrata antamiaan vastauksia yhteenvedon tuloksiin, jolloin he tietävät, miten he vastasivat muihin yrityksiin verrattuna. Vastausten tulokset esitetään sellaisina, kuin tutkimukseen osallistuneet yritykset ovat ne antaneet. Tuloksissa ei ole opinnäytetyön tekijän toimesta korjattu mahdollisia epätarkkuuksia tai virheellisiä vastauksia, jotka ovat voineet olla seurausta vastaajan tiedon puutteesta tai epähuomiosta.

Opinnäytetyö julkaistiin Theseus-palvelussa 16.9.2019. Työ sai Haaga-Helia -ammattikorkeakoulun opinnäytetyöarviointiryhmältä arvosanan 5/5.

Tutkimuksen tulokset löytyvät tältä sivulta visualisoituna ja yrityskokoihin jaoteltuna:

Tutkimusdata on ladattavissa sekä käsitellyssä muodossa että raakadatana:


Tavoite

Opinnäytetyön päämääränä on ymmärtää paremmin roskapostitusta ilmiönä ja siihen vastauksena kehitettyjä teknologioita, joita melkein kaikkien organisaatioiden tietohallinnoissa hyödynnetään. Yksi tutkimuksen tavoitteista oli kerätä kyselylomakkeen avulla laaja näyte suomalaisten IT-alan yritysten käyttämistä roskapostin torjuntakeinoista. Tulosten pohjalta kehitettiin vertailuarvo, johon yritykset voivat verrata omia käytäntöjään ja kehittää organisaationsa sisäisiä ICT-palveluita. Tätä vertailuarvoa kutsutaan tutkimuksen tuloksissa yritysten tyypillisimmäksi vastaukseksi. Samalla kyselytutkimuksessa kartoitettiin yritysten käyttämiä sähköpostipalveluratkaisuja ja vastaajien tyytyväisyyttä käyttämiinsä palveluihin, mikä auttaa ymmärtämään alan ajankohtaista kehityssuuntaa.


Rajaus

Tutkimus keskittyi suomalaisiin IT-alan yrityksiin. Edellytyksenä oli, että yritykset oli rekisteröity Suomessa ja että niiden liiketoiminnan pääpaino keskittyi Suomen markkinoille, vaikka toimipisteitä olisi myös ulkomailla. Yritysten kotimaisuus ja toimiala tarkistetiin tutkimuksen potentiaalisten osallistujien kartoituksen yhteydessä. Tutkimuksen osallistujat luokiteltiin yrityskoon perusteella, ja tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman laaja näyte erilaisia alan osaajia.

Roskapostin torjuntaa käsiteltiin yritysten sähköpostipalvelimien ylläpitäjien näkökulmasta. Tästä syystä siinä ei huomioitu sähköpostiohjelmissa loppukäyttäjien toimesta tapahtuvaa suodatusta.  Tutkimuksessa keskityttiin keinoihin, joilla vastuu roskapostin torjunnasta siirretään kokonaan pois loppukäyttäjältä. Tällaisia torjuntakeinoja ovat erilaiset sähköpostipalvelimilla suoritettavat tarkistukset, jolloin roskapostin torjunta tapahtuu jo ennen loppukäyttäjän sähköpostilaatikkoon päätymistä. On myös kehitetty tekniikoita, joilla yritys voi suojata ulospäin suuntauvan sähköpostinsa todennuksen ja estää toimialuenimensä käyttämisen sähköpostiosoitteiden väärentämisyrityksiin nimipalvelun tasolla. Kaikki loppukäyttäjän huomiota tai työtä edellyttävät torjuntakeinot katsottiin siis tutkimuksen rajauksen ulkopuolelle.


Tutkimuskysymykset

Opinnäytetyössä selvitettiin vastaukset seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  • Miten suomalaiset IT-alan yritykset torjuvat roskapostia yrityksissään?
    • Mitä sähköpostipalveluratkaisuja yritykset käyttävät?
    • Kuinka tyytyväisiä yritykset ovat käyttämiinsä ratkaisuihin roskapostin torjunnan näkökulmasta?
    • Millaisin torjuntatekniikoin yritykset torjuvat roskapostia yrityksen toimialueelle suuntautuvassa sähköpostiliikenteessä?
    • Millaisin tekniikoin yritykset suojaavat toimialuenimensä väärinkäytöltä ja yrityksen ulospäin suuntautuvan sähköpostiliikenteen?
  • Mitä suosituksia yrityksille voidaan antaa tutkimustulosten pohjalta?
    • Mitä sähköpostipalveluratkaisuja erikokoisten yritysten suositellaan käyttävän?
    • Miten yritysten tulisi torjua roskapostia?

Hypoteesina oli, että yritykset siirtävät ja ovat siirtäneet sähköpostipalveluitaan yhä enemmissä määrin pilvipalvelupohjaisiksi.


Tutkimusmenetelmät

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa oli sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kysymyksiä. Aineisto kerättiin 12.5.-9.6.2019 välisenä aikana, ja tutkimusnäytteen koko oli lopulta yhteensä 310 suomalaista IT-alan yritystä. Kyselytutkimus toteutettiin kahdessa kahden viikon pituisessa erässä. Toisen kyselyerän tarkoituksena oli muistuttaa vastaanottajia kyselyyn osallistumisesta.

Vastauksia saatiin ensimmäisen vuorokauden aikana 44. Kyselytutkimuksen ensimmäinen erä kesti kaksi viikkoa, jonka aikana vastauksia oli kertynyt 54. Toisen erän ensimmäisen vuorokauden aikana kyselyyn vastasi 12 yritystä. Toisen erän päätyttyä tutkimukseen oli vastannut 74 suomalaista IT-alan yritystä, mikä tarkoittaa lähes 25 % osuutta lomakkeen kaikista vastaanottajista. Vastauksia kerättiin kokonaisuudessaan kuukauden ajan.


Markus Pyhäranta
Tietojenkäsittelyn opiskelija Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa
markus.pyharanta(a)myy.haaga-helia.fi